Akemashite omedetoo!

Vietämme täällä parhaillaan ensimmäistä japanilaista uutta vuottamme. Meno on ollut rauhallista ainakin näin päältä päin katsottuna, ja kaupunki on varsin autio. En tiedä, minne japanilaiset uutena vuotena menevät, mutta eivät he tunnu ainakaan kaupungilla liikkuvan. Museot, teatterit, puistot ja ym. julkiset rakennukset ovat kiinni useamman päivän ajan - kaupat ja tavaratalot sen sijaan ovat auki, onneksi!

Me (minä, Kauppi, Lina ja Tuire-mumu) suuntasimme päivällä Ginzan ja Yurakuchon suuntaan ihmettelemään Tokyo International Forumia - ja Mujin flagship storea.

Silmiinpistävää katukuvassa ovat näinä päivinä olleet kauniit männynoksakranssit ja -koristeet, joita on ripustettu talojen oviin ja pystytetty kauppojen yms. edustalle. Ohessa muutama taidonnäyte.

Työmaa:

Pachinko-halli:

Korttelipoliisiasema:

Elektroniikkaliike:

Joku muu kauppa:

Toki niitä näkee myös yksityisten talojen porteissa ja ovissa:



...ja autoissa:

...joten pitihän meidänkin sitten hankkia oma!

Katsoin kotona, mitä koristeessa oleva kanji meinaa. Jos nyt oikein sen selvitin, niin merkki lausutaan "fuku" ja se tarkoittaa onnea, siunausta ja vaurautta. Kaikkea tätä otamme kyllä ilomielin vastaan.


Illalla menimme japanilaisen kaverini Sakurakon kanssa lähellä olevaan soba-ravintolaan. Soba-nuudelit ovat kuulemma perinteistä uuden vuoden aaton ruokaa, niitä on syöty jo edo-kaudelta alkaen. Suosittua se ainakin oli, koska jonotimme pikkuruiseen ravintolaan tunnin sisään! Enpä muista, milloin viimeksi olisin jonottanut ruokaa niin kauan, ja vielä ulkona. Mutta oli se kyllä vaivan väärti. Ruoka oli hyvää ja sake pisti taas veren mukavasti kiertämään.





Tämän illan ohjelmassa on vielä käynti temppelissä, jossa käydään soittamassa isoa kelloa vuoden vaihtumisen kunniaksi.

Eipä muuta kuin oikein hyvää uutta vuotta kaikille! Aurinko nousee Tokiossa 6.51, eli me ehdimme nähdä vuoden ekan auringonnousun ennen kuin vuosi on Helsingissä edes vaihtunut!

.