Lopun alkua

Tänään konkretisoitui paluumuutto aimo harppauksella, kun Yokohama System Moverin miehet tulivat ja veivät tavaramme pois. Yhden miehen kantaessa isoa muuttolaatikkoa Lina kiteytti asian osuvasti sanomalla "hei hei koti". Niinpä niin.

Nyt on suht karu sisustus ja moni asia muuttunut. Muun muassa blogin päivitys, koska kotikoneemme luonnollisesti pakattiin rahtiin ja nyt työpisteenäni on Kaupin vanha läppäri, johon ei saa purettua kamerasta kuvia, joita tänään räpsimme muuton lomassa, joten en saa niitä nyt tähän juttuun. Tässä kuitenkin kamerakännykällä otettu kuva autiosta olohuoneestamme.

Lina-rassu sai iltapäivällä ilmeisesti jonkinlaisen ahdistuskohtauksen tästä kaikesta hulinasta, koska päiväunilta herättyään itki oikein reilusti jonkin aikaa, mikä ei ole hänen tapaistaan. Mutta onhan se aika karua, kun kaikki lelut ja omat jutut (mm. Possutuoli) viedään pois, eikä hänellä varmaan ylipäänsä ole käsitystä siitä, mitä on oikein tapahtumassa. "Katsos Lina, ne lähti nyt Suomeen." "Minne hiivatin Suomeen???" Linalle Suomi on varmaan kuin musta aukko, jonne vain katoaa kamaa, ja mikä pahinta, ihmisiä! (Papan taannoinen vierailu kummittelee yhä ja Lina kyselee aika ajoin, että missä pappa.)

No, pari kuukautta enää ja tulemme perässä! Sitä odotellessa lähdemme pariksi viikoksi Hawaiille ensi maanantaista laskien. Jee!

.