Tokion Maraton

Tämä Maraton juttu ilmestyy selvästi nopeammin Kujalan blogiin, kuin juttu Naganon Maratonista (tämä myös Kaupin kirjoittama)... Tokion Maraton juostiin helmikuun 18. päivä 2007.

Keväällä 2006 kävi ilmi, että Tokiossa järjestettäisiin ensimmäistä kertaa koko kansan maraton-juoksu. Tokiossa on kyllä järjestetty ammattilaisten maraton-juoksuja pienen osallistujamäärän kanssa, mutta suuret tapahtumat ovat puuttuneet kokonaan. Toki tähän uuteen maratoniin olisi siis pakko osallistua.

Ilmoittautuminen maratoniin tapahtui kesällä 2006 kesä-heinäkuun aikana. Toiveekkaana kyselin ulkomaalaiskiintiötä; normaalisti isoissa maratoneissa taataan kaukaa ulkomailta tulevien pääsy juoksuun, jos limittejä on. Sähköpostissa suomalaiseksi esittäytyen kyselin ulkomaalaiskiintiöistä ilmottautumisen alettua. Tokion Maraton ilmoitti minulle ystävällisesti, että ulkomaalaiskiitiöitä ei ole, mutta 25 000 osallistujan limitti maratonille tuskin ylittyy seuraavan kahden kuukauden kaikana. Samoin ohessa järjestettävän 10 km juoksun 5 000 osallistuja limitin odotettiin pitävän. Kauppi ilmoittautui maratoniin, ja Jenni ilmoittautui 10 km juoksuun.

Elokuussa kävi ilmi, että maratonille oli ilmoittautunut 75 000 juoksijaa, ja 10km juoksuun oli ilmoittautunut 16 000 juoksijaa.... Edessä oli siis arvonta, jonka mahdollisuus oli ilmoitettu etukäteen osallitujien ylittyessä....Jostain syystä lähes kaikki tuntemani ulkomaalaiset olivat onnekkaita "arvonnassa" Jennin ja minun kanssa. Valmistautuminen juoksuun saatoi siis jatkua...

...Normaalien maratoniin valmistautumiskuvioiden jälkeen muutaman kuukauden jälkeen edessä oli itse juoksu.

Ilmoittautuminen

Tokion Maratonin ilmoittautuminen tapahtui Tokyo Domessa, jossa tilaa riitti. Tämä oli selvästi isoin koskaan näkemäni ilmoittautumistilaisuus.




Myös Jenni ja Lina olivat mukana.



Paikalta löytyi myös hieno Japanin lippu, johon saattoi jättää Maraton-terveiset. Tässä poseeraamme juoksunumeroiden kera.



Ilmossa/Expossa olisi kyllä viihdytty pidempäänkin, mutta Lina ei jaksanut kovin pitkään paikallaan olemista.



Juoksun aamu

Seuraavana aamuna herätys oli tosi aikaisin, koska maratonin lähtö oli jo klo 9:10.

Koskaan aikaisemmin en ole kokenut niin huonoja keliolosuhteita, kuin Tokion Maratonilla 2007 koettiin. Koko viikon jatkunut kuiva keli muuttui aamuyöstä suht rankaksi sateeksi, jonka ennustettiin kestävän koko juoksun ajan. Ilman lämpötila oli 6°C paikkeilla.

Juoksuun oli siis varustauduttava kunnolla; 3 juoksupaitaa päällekkäin, pipo, hanskat, pitkät juoksuhousut ja kertakäyttösadetakki. Tässä osa Kaupin varustuksesta. (Tällaisiin olosuhteisiin on kyllä vuosien varrella treenattu. esim juosten pitkiä lenkkejä tuntikaupalla räntäsateessa.)



Tässä Jenni aamutuimaan kisavarustuksessa.



Juoksu

Tokion Maratonia voi todella suositella jokaiselle juoksusta kiinnostuneelle. Reitti on todella makea. Se kiertää kaikki Tokion keskikaupungin oleelliset nähtävyydet.



Nokia-työkaverini Kaj osallistui myös juoksuun (ensimmäiseen maratoniinsa).



Nämä kuvat ovat Shinjukun asemalta ennen lähtöalueelle menoa. Sadetakit jo päällä.



Edessä häämöttävään sateeseen.



Kaikkien rituaalien jälkeen (reppujen jättäminen ym.) jouduimme odottamaan lähtöä noin 45min sateessa ennalta määrätyillä lähtöpaikoilla... Onneksi pääsimme Nokia-kolleegani kanssa samaan karsinaan, joten aika kului mukavammin keskustellen ja ihmetellen.. esim. yksi vieressä ollut ulkomaalainen ilman sadetakkia pelkissä shortseissa ja hihattomassa näytti kyllä aika tuskaiselta sateen piiskatessa katua.

Ajallaan lähtö tapahtui ja noin 30 000 "hullua numerojärjestyksessä" lähti juoksemaan.



Jos katsot tarkasti, huomaat Kaupin etualalta kiinnittämässä sadetakin ylintä nappia. Nokia-kolleega vieressä.



Tässä menee juoksun kärki ja kuvasta saa hieman käsitystä koleata kelistä.



Muutamissa paikoissa rata eteni samaa tietä pitkin eri suuntiin, ja Tokio oli kerrankin täynnä juoksijoita.



10 km kohdalla Jenni tuli jo maaliin. Tässä tyylinäyte "koko matka sadetakissa".



Jennin ystävät (Andrea & Joumana) international playgroupista osallistuivat myös juoksuun. Seiko-logon vieressä musta-punalippis ja keltainen ovat Jennin playgroup-tuttuja.



Lopulta maratoni myös loppuu. Tämä kuva on noin 41 km kohdalta, jolloin vihdoin heitin sadetakin syrjään "loppusuoran kuvia varten", joita tyypillisesti tapahtumissa otetaan.



Koleasta kelistä osin johtuen juoksutuntuma ei ollut paras kyseisenä päivänä. Kahdeksas juostu maratoni taittui 3:50 chippiaikaan (3:54 bruttoaikaan, kuten kuvasta käy ilmi. Eli noin 4 minuuttia lähtölaukauksesta olimme vasta lähtöviivalla).



Ja joskus todellakaan ilmojen herra ei ole puolellasi! Koko viikon jatkunut kuiva keli muuttui siis rankkasateeksi aamuyöstä ennen juoksua, ja noin 4 ja puoli tuntia startin jälkeen taivas selkeni aurinkoiseksi. Hyvin valitettavaa kautta aikain ensimmäisen Tokion Maratonin kannalta.



.