Sumo (ja läski lätisee!)

Kävimme katsomassa sumo-turnausta Tokiossa Leenan ja Minnan visiitin aikana syyskuussa. Sumoahan ei pääse ihan milloin tahansa katsomaan, vaan vain turnauksen aikana, joka on esim. Tokiossa (Ryogokussa) käsittääkseni kolme tai neljä kertaa vuodessa: syyskuussa, vuodenvaihteessa ja keväällä. Turnaus kestää parisen viikkoa, ja lipun voi ostaa päiväksi kerrallaan. Lippuja on erihintaisia. Halvimmat penkit, jotka sijaitsevat ylälehtereillä, maksavat sellaiset 2.000-3.000 jeniä. Tarjolla on myös neljän hengen loosheja (massuseki), joista edullisimmat maksavat 36.800 yeniä/looshi - eli kun meitä oli nyt neljä jakamassa laskua, se teki 9.200 yeniä per nenä. Suosittelen lämpimästi tällaista, jos budjetissa on vähänkään joustovaraa. Looshissa on hauska istuskella (vaikka jalat helposti puutuvatkin), ja siinä voi juoda ja syödä omia eväitään. Sieltä myös näki matsin ihan mukavasti, vaikka ihan lähellä rinkiä emme olleetkaan. Sumohallista voi myös tilata etukäteen bento-aterian ja/tai sakea, jotka noudetaan hallin käytävällä olevalla tiskiltä ennen saliin menoa. Kätevää ja maukasta, eikä edes riistohinnoiteltua!

Hallin ulkopuolella viirit kertovat turnauksen olevan käynnissä:

Lina otti powernapit ennen halliin menoa:

Lähikuva painijasta hallin seinällä:

Näiltä tiskeiltä noudettiin ennakkoon tilatut eväät:

Meidän looshi:

Bento ja Asahi:


Ottelut alkavat aamupäivällä ja etenevät päivän mittaan mestarisarjan painijoiden suuntaan. Viimeinen matsi loppuu klo 18. Me menimme paikalle n. klo 14.30 maissa, ja ehdimme seurata siis reilut 3 h turnausta. Se oli oikein sopiva määrä - siinä pääsi näkemään monia matseja, lajiin kuuluvia rituaaleja ja nauttimaan yleistunnelmasta.

Halli:

Sumo-matsi: (paikoillanne...)

valmiit...

hep!

Jeejee!! Lina oli ihan messissä hurrauksissa:

Alku-uhoilua ennen matsia:

Joku rituaali:

Champion-rituaali:

Ehkä joku keisarin tervehdys (vrt. Gladiaattorit!):


Meillä kävi hyvä tuuri, nimittäin tuona turnauksen avajaispäivänä, jolloin me menimme painia katsomaan, paikalle saapuivat myös kruununprinssi Naruhito, kruununprinsessa Masako ja pikkuprinsessa Aiko. Minä näin ne n. 10 metrin etäisyydeltä, koska satuin haahuilemaan käytävillä juuri silloin, kun he saapuivat halliin. He siirtyivät katsomaan turnausta omasta vip-looshistaan ylälehteriltä. (Tunnistuksen helpottamiseksi pikkuvinkkinä, että Masakolla on päällään valkoinen jakku.)



Jos sumo-painin historia, kulttuuri ym. detaljit kiinnostavat, tietoa löytyy esim. täältä. Itse painiottelun säännöt sen sijaan ovat suht simppelit. Kaksi painijaa kohtaa toisensa kehässä (dohyō) ja voittaja ratkaistaan seuraavien sääntöjen perusteella:

1. Ottelija, joka kaatuu tai koskettaa lattiaa millään muulla ruumiinosalla kuin jalkapohjilla, on hävinnyt.
2. Ottelija, joka astuu, kaatuu tai koskettaa kehän ulkopuolelle, on hävinnyt.
3. Sääntöjen vastaisia tekniikoita käyttävä ottelija on hävinnyt.
4. Ottelija, jonka vyö putoaa tai aukeaa, on hävinnyt.

Ottelu kestää usein vain muutamia kymmeniä sekunteja, harvoin minuuttia pidempään. Huomattavasti pidempi aika kuluu ennen ja jälkeen ottelua suoritettaviin rituaaleihin.

Meillä oli tosi hauska iltapäivä sumoa seuratessa ja suosittelenkin kokemusta lämpimästi kaikille, jos vain satutte matkailemaan Japanissa turnauksen aikana!


.