Seoul

Kävimme kaupunkilomalla Seoulissa syyskuun lopussa. Parhaiten Etelä-Koreaa voisi ehkä luonnehtia Japanin ja Kiinan välimuodoksi. Ihan komea paikka, mutta silti aika rähjäinen. Hintataso oli yllättävän korkea, mikä oli mulle tietenkin hienoinen pettymys, kun olin varautunut tekemään kunnon tehoshoppailua. Ruoka oli todella hyvää, mutta tulista! Sellainen perinteinen korealainen ruokalisuke kuin kimchi, jossa on chiliä ja kaalia, oli Seoulissa niin tulista, että tukka lähti. Ei sitä voinut syödä saamatta rytmihäiriöitä. Koreassa käytetään ihan omanlaisia syömäpuikkoja, nimittäin sileitä, pyöreitä ja metallisia sellaisia. Vaikka tässä on kohta kaksi vuotta harjoiteltua tikuilla syömistä, niin tällä reissulla oltiin kuin olisi ollut ekaa kertaa puikot käsissä.

No mutta. Kuvia räpsittiin ahkerasti, ja tässä satojen joukosta parhaimmat.

Lina Naritan lentokentällä matkaan lähdössä:

Yleiskuvaa Seoulista:






Mummojen hedelmäkoju:

Basaarikatuja:

Eväshetki:

Syömässä:

Portti yhteen temppeliin. Täällä Aasiassa osataan todellakin ryhmämatkailu.

Hiukan epämääräinen ostosalue keskustan ulkopuolella:



Varsinainen Fashion point...

Ostoskatu keskustassa:

Kaupungintalon aukio:



Jongmyon temppelialue rakennettiin alunperin 1300-luvulla, mutta rakennukset poltettiin maan tasalle japanilaisten invaasion aikana v. 1592. (Sama teksti tuntui lukevan jokaisen nähtävyyden kohdalla. Reissun aikana alkoi todellakin tajuta, miksi korealaiset inhoavat japanilaisia...) Rakennukset rakennettiin uudelleen 1600-luvun alussa. Jongmyo on Unescon maailmanperintökohteiden listalla.





Detalji temppelistä. Tätä kolmiväristä kiehkurasymbolia näki monessa paikassa.


Myeongjeongjeon-temppeli ja sama tarina. Alunperin 1400-luvulta, japanilaiset tulivat ja polttivat 1592, rakennettu uudestaan 1616.







Changdeokgung-palatsialue. Tämä oli nähtävyyksistä ehdottomasti vaikuttavin. Valtavankokoinen alue, jossa useita todella hienoja rakennuksia. Meillä kävi vielä hyvä tuuri, osuttiin paikalle juuri, kun palatsin edustalla järjestettiin turisteille tarkoitettu vanha vahdinvaihto- tms. rituaali, joka kesti parikymmentä minuuttia ja sisälsi näyttäviä joukkokohtauksia. Palatsialue kuuluu myöskin Unescon listalle, eikä suotta.


Yksi sisäpihoista:

Näkymä yhden temppelin/palatsin sisältä:

Pienessä tekolammessa oleva "huvimaja" tms:

Näillä kiviukkeleilla karkoitettiin ennen muinoin pahoja henkiä:

Näytös palatsin pihalla:





Viimeisenä päivänä kävimme vielä Seoulin korkeimmassa rakennuksessa (vain n. 60 kerrosta).



Tällaisia massiivisia kerrostalolähiöitä riittää silmän kantamattomiin. Talot kuuluvat paikallisille suuryrityksille, ja niissä asuu firman työntekijöitä. Eli kerran kun menet vaikkapa Samsungille töihin, firma pitää sinusta huolta niin, että jaksat käydä töissä 6 päivää viikossa. Ehkä lievästi ahdistavaa näin länkkärin näkökulmasta, mutta tuntuu kelpaavan näille.


Loppuun vielä perhepotretti tornista. Lina alkaa olla vähän vaikea kuvattava, kun ei se haluaisi olla sylissä sekuntiakaan. (Ja ilmekin on sitten sen mukainen, kun hänen kulkuoikeuksiaan on törkeästi loukattu...) (Ps. Huomatkaa uudet rillini! Ostin Seoulista uudet silmälasit, ja kävi luonnottoman helposti. Mulla oli mukana valmis resepti, ja he tekivät linssit valmiiksi 10 minuutissa! Mikä parasta, koko paketti ohennettuine linsseineen maksoi vain n. 70 euroa. Olisi pitänyt ostaa kahdet... Pistää miettimään, että mistä ihmeestä sitä oikein maksaa Suomessa, kun silmälasien hinta on aina useampi satanen, ja rillien saamiseen kuluu viikkotolkulla aikaa?? Ehkä ne perusteleekin korkeaa hintaa sillä, että niiden tekemiseen menee niiiiiiiiiin paljon aikaa ja on niin kovin vaativaa ja monimutkaista työtä ja nääs nääs.)




.