Hong Kong

Tässä tulee kuvakertomus meidän Hong Kongin matkasta. Paikka on verrattain mukavan lentomatkan päässä Tokiosta, eli sellaiset 4-5 h.

Olimme siellä maaliskuun lopussa, eli Linan virallista 1-vuotissyntymäpäivää juhlittiin hotellihuoneessa ihan vain perhepiirissä.



Reissu oli mukava, mitä nyt Lina oli taas flunssainen (mistä syystä nukkui vähän joka välissä, kuten kuvista näkyy) ja likimain koko reissun ajan satoi... mutta pääasia oli, että päästiin käymään!

Tokioon verrattuna HK oli rähjäisempi ja vähän ronskimpi, vaikka kyllä siellä hulppeaakin oli (luksusbrändishopit, pilvenpiirtäjät ym.). Hassu sekoitus vanhaa ja uutta Kiinaa sekä Britti-imperiumia (mm. kaksikerroksiset bussit ja ratikat!). Mähän en ole aiemmin muualla Aasiassa ollutkaan, joten sen puoleen reissu oli elämys. Sitten se tinkiminen – koko ajan oli vähän sellainen epävarma olo, että vedetäänköhän tässä nyt olan takaa höplästä... silläkin uhalla tuli shopattua valtavasti. ;)

Nähtävyyksistä käytiin katsomassa sekä Kowloonin puolen (eli mantereen) keskusta että Hong Kong -saari. Osat ovat kuin yö ja päivä. Kowloon on sellainen vähän rähjäinen ja "kiinalaisempi", kun taas HK on komea ja hiukan mahtipontinenkin business-keskus pilvenpiirtäjineen.

Tässä ensin kuvia Kowloonista:


Ladies' Bazaar -niminen ostoskuja:










Rakennusmiehiä telineillä. Tämä oli hurjannäköistä, koska ukot keikkuivat vaan bamburuo'oista kyhätyillä hökötyksillä. Ja sama systeemi käytössä, vaikka kerroksia olisi parisenkymmentä.

Munabaari:

Ei vissiin ihan kuumin tuotantosesonki käynnissä:

Löytyi sieltä sentään jotain vihreääkin:


Kowloonin ja HK:n välissä on kapea salmi, ja Kowloonin puolelta on komeat näkymät Hong Kongin puolelle. Rannan myötäisesti menee Avenue of Stars, joka yrittää olla vähän samaa kuin Hollywood Boulevard. Joskin nämä starat, joiden kädenjälkiä täällä oli, eivät ole ihan sieltä tutuimmasta päästä.




Ja enää pitäisi tietää, kuka on...

Pari tuttua nimeä sentään:


Bruce Lee (mutta kumpi??):

Paikka oli myös suosittu hääkuvauksiin:


Tai muuten vain kuherteluun:


Hong Kongin puolelle pääsee kätevästi lautalla:

Hong Kongin saarella on kuuluisa Victoria’s Peak -näköalakukkula, josta kuulemma näkee koko Hong Kongin upeasti. No, eipä näkynyt sillä kertaa. Ratikkamatka huipulle oli itsessään jo elämys. Raide oli tikkusuora ja meni paikoitellen niin jyrkässä kulmassa, että alkoi väkisin miettimään, että mitä jos jostain syystä jarru pettäisi.


Peak tram:



Huipulla:

Kyllä on komiat näkymät!



Ruoka oli hyvää ja halpaa, välimatkat mukavan lyhyitä ja suunnistaminen helppoa, koska kadunnimet olivat joka paikassa myös englanniksi (ja olivat melkein aina englantilaisia, tyyliin Edward Street tai muuta peribrittiläistä), mikä Tokion jälkeen tuntui ihmeellisen selkeältä.

.